Syksy alkaa tuntua meren rannalla. Vaikka aurinko on näyttäytynyt joka viikonloppuna, paistaa se jo niin alhaalta, ettei lämpö enää tunnu samalta kuin kesällä.
Elokuun viimeisenä viikonloppuna Ruissalossakin vietettiin venetsialaisia. Muinaistulet paloivat ympäri Airiston rantoja ja kunnon ilotulituskin nähtiin, mutta kaikkein kirkkaimmin loisti täysikuu. Ulkona oli pilkkopimeää jo kymmenen aikaan, vaikka kuvassa näyttäisi olevan melkein yhtä valoisaa kuin päivällä.
Aurinkoa on riittänyt elokuussa - vihdoinkin pitkiä aurinkoisia päiviä! Loppukesän lämpö on kuitenkin jo erilaista, kun aurinko paistaa matalammalta. Meriveden lämpötila on kohonnut onneksi yli kandenkymmenen. Tätä voisi jatkua pitkälle syksyyn. Kuva omalta hiekkarannalta.
Terassikausi on virallisesti startannut perinteisillä terassikahveilla. Meillä terassia kyllä käytetään ympäri vuoden, mutta nyt tarkenee vaikka lueskella päivän lehdet ulkona.
Kevään kukat availevat nuppujaan - ensimmäisinä krookukset ja narsissit, tulppaanit odottelevat vielä lämpimämpiä kelejä. Sinivuokotkin ovat jo kukalla isojen mäntyjen alla. Puutarhatyöt eivät pihalta ihan heti lopu, mutta mikäpä sitä on kärrätessä kotsuja kevätauringossa.
Maaliskuun viimeisenä sunnuntaina aurinko paistoi, mutta lämpötila oli vain muutaman asteen plussan puolella. Yön aikana krookuksen nuput olivat nousseet läpi kohmeisen maan. Maanantaina satoi sitten lunta ja räntää - toivottavasti nuput eivät hyydy pieneen pakkaseen. Krookukset eli sahramit ovat helmililjojen lisäksi lempikevätkukkiani. Istutin pihallemme viime syksynä yli kaksisataa krookuksen sipulia.